Pomeranian - Faktaa rodusta

Alkujaan rekikoirista polveutuvat – vaikkakin nykyään paljon esi-isiään pienemmät – pomeranianit ovat älykkäitä, leikkisiä ja täynnä energiaa. Ne tunnetaan kettumaisista kasvoistaan, paksusta turkistaan – erityisesti harjamaisesta kauluksesta – ja ilmeestään, joka saa ne näyttämään hymyileviltä.

Kokonaisuuden kruunaa tuuhea häntä. Ne ovat aina valppaita tuntemattomien ihmisten varalta, joten ne ovat myös mainioita vahtikoiria. Näissä pikkukoirissa todella riittää ison koiran asennetta.

Virallinen nimi: Pomeranian

Muut nimet: Zwergspitz, kääpiöpystykorva, pom

Alkuperä: Saksa

Mustavalkokuva pomeranianista istumassa ja katsomassa kameraa kohti
  • Kuolaamistaipumukset

    1 out of 5
  • Harjaustarve

    4 out of 5
  • Karvanlähtötaso

    4 out of 5
  • Haukkumistaipumukset

    5 out of 5
  • Energiataso*

    1 out of 5
  • Asuminen muiden lemmikkien kanssa

    2 out of 5
  • Lämmin sää?

    2 out of 5
  • Kylmä sää?

    3 out of 5
  • Soveltuu kerrostaloasumiseen?

    4 out of 5
  • Voiko jäädä yksin*

    2 out of 5
  • Perhelemmikki*

    3 out of 5
* Emme suosittele lemmikin jättämistä yksin pitkäksi aikaa. Vuorovaikutus voi ehkäistä emotionaalista ahdistusta ja haitallista käytöstä. Pyydä suosituksia eläinlääkäriltä. Jokainen lemmikki on erilainen, rodun sisälläkin, joten tämä rodun kuvaus tulisi ottaa vain viitteellisenä. Jotta lemmikkisi olisi onnellinen, terve ja hyväkäytöksinen, suosittelemme, että huolehdit sen koulutuksesta ja sosiaalistamisesta sekä sen perustarpeista (ja sosiaalisista ja käytökseen liittyvistä tarpeista). Lemmikkieläimiä ei saa koskaan jättää ilman valvontaa lapsen kanssa. Kysy lisätietoja kasvattajalta tai eläinlääkäriltä. Kaikki lemmikit ovat sosiaalisia ja pitävät seurasta. Niitä voi kuitenkin opettaa sietämään yksinoloa jo pienestä pitäen. Pyydä tähän neuvoja eläinlääkäriltä tai eläintenkouluttajalta.
Sivukuva punaisesta pomeranianista
UrosNaaras
18 - 30.5 cm18 - 30.5 cm
0 - 3.5 kg0 - 3.5 kg
Life Stage
PentuikäAikuisikä
2–10 kuukautta10 kuukautta – 8 vuotta
Ikääntyvä ikäSeniorin ikä
8–12 vuotta12–22 vuotta
Pikkupentuikä
Syntymästä 2 kuukauden ikään asti
Pomeranian juoksemassa kohti kameraa ruohikolla
1/7

Tutustu pomeranianiin

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää rodusta

Pomeranianeissa on enemmän ytyä kuin niiden pienestä koosta voisi päätellä. Ne ovat paljon pienempiä kuin rekeä vetävät esi-isänsä, mutta niiden luonne on samanlainen. Näillä rohkeilla, röyhkeillä ja pelottomilla koirilla on myös loputtomasti uteliaisuutta kaikkea ympärillään olevaa kohtaan. Tästä syystä ne ovat erinomaisia vahtikoiria.

Toisaalta pomeranianeilla voi olla taipumusta herkkähaukkuisuuteen. Joten jos pidät rauhasta ja hiljaisuudesta tai sinulla on herkkiä naapureita, kannattaa ehkä valita jokin toinen rotu.

Tästä huolimatta pomeranianien luonteessa on valtavasti hyviä puolia. Nämä älykkäät ja tarkkaavaiset koirat ovat aina valmiita vuorovaikutukseen omistajiensa kanssa, joten niiden seurassa on hauskaa. Lisäksi tavallisesti alle 30 sentin korkuiset pomeranianit eivät tarvitse ylen määrin liikuntaa, ja ne sopeutuvat hyvin monenlaisiin koteihin.

Pomeranian on saksanpystykorvien perheen, johon kuuluvat myös samojedi, alaskanmalamuutti ja norjanhirvikoira, pienin jäsen, ja sitä kutsutaankin joissain maissa kääpiöpystykorvaksi. Nykymuodossaan tuntemamme rotu kehitettiin Saksassa luultavasti 1700-luvulla, mutta sitä jalostettiin vähitellen pienemmäksi.

Pomeranianit nousivat nopeasti suureen suosioon monien arvostettujen fanien keskuudessa. Kenties tunnetuin rodun ystävä oli kuningatar Viktoria, joka auttoi vahvistamaan niiden suosiota (tästä kerrotaan lisää Rodun historia ‑kohdassa).

Röyhkeän hurmaavilla pomeranianeilla on valloittava luonne, ja ne ovat erinomaisia lemmikkejä. Lisäksi pomeranianien elinikä on yleensä erittäin pitkä, ja ne pysyvät usein virkeinä toiselle kymmenellekin.

Ei siis ihme, että pomeranian on yksi suosituimmista kääpiökoiraroduista. Ne pääsevät myös tavallisesti maailman 20 suosituimman koirarodun listoille.

Beige pomeranian juoksemassa ruohikolla
2/7

2 faktaa pomeranianista

1. Juuret kivikaudella

Saksanpystykorvasta polveutuvien pomeranianien sukujuuret ulottuvat aina kivikaudelle asti. Pohjois-Saksassa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettiin hyvin säilyneitä yksilöitä, joiden uskotaan olevan rodun vanhimpia esi-isiä.

2. Takaisin Titanicille 

Vuonna 1912 vain kolmesta Titanicin uppoamisesta selvinneestä koirasta kaksi oli pomeranianeja. Nämä kaksi onnekasta eläintä ja niiden omistajat pääsivät pelastusveneeseen ja selviytyivät turmasta. Samannimisen elokuvan lopussa Rose nähdään pitelemässä pomeraniania.

Mustavalkoinen lähikuva pomeranianista
3/7

Rodun historia

Kun palataan aivan rodun alkujuurille, pomeranianien pohjoismaiset esi-isät olivat rekikoiria arktisella alueella. Nämä kestävät eläimet tunnettiin yleisesti nimellä wolfspitz tai spitz, ja pomeranian on polveutunut saksanpystykorvasta, josta käytetään myös nimeä german spitz.

Uskotaan, että nykymuodossaan pomeranianit kehitettiin 1700-luvulla Pohjois-Puolassa ja Saksassa sijaitsevalla historiallisella Pomeranian alueella, jonka mukaan rotu on myös saanut nimensä. Alun perin paljon suurikokoisemman rodun kokoa pienennettiin valikoivan jalostuksen avulla. Samalla saatiin myös laaja värivalikoima.

Pomeranianit saivat nopeasti suosiota, ja ennen pitkää ne olivat kysyttyjä jopa kuninkaallisten keskuudessa. Ensimmäinen kuninkaallinen, jolla tiedetään olleen pomeranian, oli kuningatar Charlotte – Ison-Britannian kuninkaan Yrjö III:n puoliso. Hänen kaksi pomeranianiaan on kuvattu Sir Thomas Gainsborough'n maalauksissa.

Myöhemmin myös kuningatar Viktoriasta tuli pomeranianien suuri fani. Hän jopa perusti oman jalostuskennelin. Hänen vaikutuksestaan rodulla oli myös eniten osallistujia Cruftsissa, Ison-Britannian tunnetuimmassa koiranäyttelyssä, useiden vuosien ajan.

Ensimmäinen rotuseura perustettiin vuonna 1891 – ensimmäisessä Crufts-tapahtumassa – ja rotumääritelmä muotoiltiin pian sen jälkeen. Sanomattakin on selvää, että pomeranianit ovat olleet suosittuja niin koiranäyttelyissä kuin kodeissakin siitä lähtien.

4/7

Päästä häntään

Pomeranianin fyysiset ominaisuudet

1
2
3
4
5

1.Kasvot

Kettua paljon muistuttavat kasvot ovat pienet ja ilme utelias. Silmät ovat kirkkaat ja tummanruskeat.

2.Keho

Keho on lyhyt ja kompakti, ylälinja tasainen.

3.Häntä

Tuuhea häntä on yleensä kippuralla selän päällä.

4.Turkki

Tiheässä kaksikerroksisessa turkissa on lyhyt, paksu pohjavilla ja pidempi päällyskarva.

5.Turkki

Väritys voi vaihdella. Mahdollisia värejä ovat esimerkiksi ruskea, valkoinen, oranssi ja harmaa.
Punainen pomeranian kävelemässä kohti kameraa ruohikolla
5/7

Asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Tässä on joitakin kiinnostavia faktoja pomeranianista – rodun erityispiirteistä yleisiin terveyttä koskeviin seikkoihin

Valitse valjaat hihnan sijaan

Kuten muutkin pienet koirarodut, pomeranianit voi olla alttiita henkitorven ahtaumalle, eli sairaudelle, jossa henkitorven rusto rappeutuu ja henkitorven limakalvo heikkenee, mikä voi johtaa hengitysteiden kaventumiseen. Vaikka sairaus on perinnöllinen, panta ja talutushihna voivat pahentaa sitä – varsinkin jos pomeranian syöksyy eteenpäin tai omistaja vetää sitä taaksepäin liian voimakkaasti. Oireita voivat olla törähtävä ääni, yskä, hengityksen vinkuminen tai hengitysvaikeudet. Vakavissa tapauksissa koira voi myös pyörtyä. Tästä syystä on aina parasta valita valjaat kaulapannan sijaan. Jos sairaus on vakava, leikkaus voi auttaa.

Myös pienistä jaloista huolehtiminen on tärkeää

Toinen pomeraniaeilla esiintyvä ongelma on polvilumpion sijoiltaanmeno. Tässä ihmisilläkin esiintyvässä vaivassa takajalan polvilumpio menee sijoiltaan. Vaikka ongelma yleensä korjautuu itsestään, joka kerta kun näin tapahtuu, se vahingoittaa nivelkalvoa. Tämä aiheuttaa tulehdusta ja voi olla kivuliasta koiralle. Sen oireita ovat esimerkiksi ontuminen tai epätavallinen hypähtelevä kävely. Tilanteen seuraamista varten suositellaan ortopedisia tutkimuksia kahdesti vuodessa, varsinkin koska ongelma voi johtaa niveltulehdukseen myöhemmällä iällä. Ongelmaa voi ehkäistä varmistamalla, että pomeranian pysyy ihannepainossaan. Vakavammissa tapauksissa voidaan määrätä kipulääkkeitä tai tehdä leikkaus tarvittaessa.

Omistajien on myös tarkkailtava silmien terveyttä

Pomeranianien kohdalla kannattaa ottaa huomioon myös, että ne voivat olla alttiita joillekin silmäsairauksille. Näitä voivat olla muun muassa kaihi, silmien kuivuus ja kyynelkanavien ongelmat. Koska nämä vaivat voivat vaikuttaa näkökykyyn hoitamattomana, on tärkeää kääntyä tarvittaessa asiantuntijan puoleen. Jos siis huomaat oireita, kuten punoitusta, arpia tai silmien runsasta vuotamista, tai jos koira alkaa hieroa silmiään, ota heti yhteyttä eläinlääkäriin. Näin asianmukaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä hyvissä ajoin. Silmien tarkastaminen säännöllisesti on myös erittäin suositeltavaa.

Räätälöityä ravintoa yksilöllisiin ravitsemustarpeisiin

Kun valitset ruokaa pomeranianille, huomioon otettavia tekijöitä on useita: koiran ikä, elämäntyyli, aktiivisuustaso, fyysinen kunto sekä terveys, mukaan lukien mahdolliset sairaudet tai herkkyydet. Ruoka tarjoaa energiaa koiran elintoimintojen ylläpitämiseen, ja täydellisen ravitsemuksellisen koostumuksen tulisi sisältää tasapainoisesti eri ravintoaineita. Näin ruokavaliossa ei esiinny ravintoainepuutteita tai niiden ylisaantia, mikä voi olla koiralle haitallista. Seuraavat suositukset koskevat terveitä eläimiä. Jos koirallasi on terveysongelmia, keskustele asiasta eläinlääkäriJos koirallasi on terveysongelmia, keskustele asiasta eläinlääkärin kanssa, jolloin hän voi mahdollisesti määrätä koiralle erikoisruokavalion. Virtsateiden hyvinvoinnin vuoksi puhdasta ja raikasta vettä tulisi aina olla saatavilla. Ota vettä mukaan kuumalla säällä ja erityisesti silloin, kun liikut koiran kanssa helteellä, jotta se saa säännöllisiä juomataukoja.

Pomeranianin pentu tarvitsee energiaa, kivennäisaineita ja vitamiineja paljon enemmän kuin aikuinen koira. Pentu tarvitsee energiaa ja ravintoaineita elintoimintoihinsa mutta myös kehonsa kasvuun ja kehittymiseen. Pomeranianin pentujen immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen 8 kuukauden ikään saakka. Antioksidantit – mukaan lukien E-vitamiini – voivat auttaa tukemaan pennun luonnollista vastustuskykyä tuossa suurten muutosten, seikkailuiden ja uusien tuttavuuksien vaiheessa. Myös niiden ruoansulatuskanavan toiminnot ovat erilaiset kuin aikuisilla pomeranianeilla: Pennun ruoansulatuskanava ei ole vielä täysin kehittynyt, ja sen vuoksi on tärkeää tarjota erittäin hyvin sulavia proteiineja, jotka voidaan käyttää tehokkaasti hyödyksi. Tasapainoinen kuitujen, kuten psylliumin, saanti voi auttaa edistämään suolen toimintaa ja parantamaan ulosteen laatua.

Samoin pennun hampaat – aluksi maitohampaat tai ensimmäiset hampaat ja sitten pysyvät hampaat – ovat tärkeä, huomioon otettava tekijä valittaessa nappulan kokoa, muotoa ja kovuutta. Tämä kasvuvaihe vaatii myös paljon energiaa, joten ruoan on oltava energiatiheää (ilmaistaan yksikkönä Kcal/100 g ruokaa). Lisäksi muiden ravintoaineiden pitoisuudet ovat normaalia suuremmat erityisessä pennun kasvuvaiheeseen suunnitellussa ruoassa. On suositeltavaa jakaa päivittäinen ruokamäärä kolmeen ateriaan päivässä, kunnes koira on kuuden kuukauden ikäinen. Tämän jälkeen voi siirtyä kahteen ateriaan päivässä.

Aikuisten pomeranianien tärkeimmät ravitsemukselliset tavoitteet ovat seuraavat:

Ihanteellisen kehonpainon ylläpitäminen käyttämällä hyvin sulavia ainesosia ja pitämällä rasvapitoisuus kohtuullisella tasolla.

Ihon ja turkin terveyden ja kunnon säilyttäminen lisättyjen välttämättömien rasvahappojen (erityisesti EPA:n ja DHA:n), välttämättömien aminohappojen ja B-vitamiinien avulla.

Täysikasvuisilla hyvin pienillä koirilla, kuten pomeranianeilla, voi olla taipumusta ummetukseen. Valitse siis koirallesi ruokavalio, joka sisältää tasapainoisesti suoliston toimintaa tehostavia ja ulosteen laatua parantavia kuituja, mukaan lukien psylliumia ja hyvin sulavia proteiineja.

Nappulan koon pitäisi olla hyvin pieni ja pomeranianin pienille leuoille sopiva, jotta koira pystyy syömään niitä helposti. Se voi myös kannustaa nirsoa koiraa syömään. Kääpiörotuiset koirat ovat alttiita virtsakiville, joten niille suositellaan virtsateiden hyvinvointia tukevaa ruokavaliota.

Ihmisten ruoan tai lihottavien välipalojen syöttämistä pomeranianille on tärkeää välttää. Palkitse sitä sen sijaan nappuloilla, jotka on otettu sen päivittäisestä ruokamäärästä, painonnousun välttämiseksi. On myös tärkeää noudattaa tarkasti pakkauksen ruokintaohjeita erityisesti steriloitujen/kastroitujen pomeranianien kohdalla, koska sterilointi/kastrointi voi myötävaikuttaa koirien ylipainoisuuteen.

8 ikävuoden jälkeen pomeranianissa alkaa ilmetä ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä. Runsaasti antioksidantteja sisältävä ruokavalio auttaa ylläpitämään elinvoimaa, ja keskeiset ravintoaineet, kuten tauriini, auttavat tukemaan hyvää sydämen toimintaa. Ikääntymiseen liittyy myös ruoansulatuksen muuttuminen ja erityiset ravitsemukselliset tarpeet, joten ikääntyvien pomeranianien ruoan tulisi sisältää seuraavia ravintoaineita:

Korkeampi C- ja E-vitamiinipitoisuus. Näillä ravintoaineilla on antioksidanttisia ominaisuuksia, ja ne suojaavat kehon soluja ikääntymiseen liittyvän oksidatiivisen stressin haitallisilta vaikutuksilta.

Laadukas proteiini. Laajalti vallitsevan väärinkäsityksen vastaisesti proteiinipitoisuuden pienentäminen ruoassa ei juurikaan auta munuaisten vajaatoiminnan ehkäisyssä. Lisäksi vanhempien koirien kyky käyttää ruokavaliosta saatavaa proteiinia on huonompi kuin nuorempien koirien. Fosforipitoisuuden vähentäminen auttaa hidastamaan munuaisten toiminnan asteittaista heikkenemistä.

Suurempi hivenaineiden, kuten raudan, kuparin, sinkin ja mangaanin, osuus auttaa ylläpitämään ihon ja turkin kuntoa.

Suurempi monityydyttymättömien rasvahappojen, kuten purasruohoöljyn ja kalaöljyn, määrä turkin laadun ylläpitämiseksi.

Koirat kärsivät ikääntyessään aiempaa enemmän hampaisiin liittyvistä ongelmista. Jotta ne syövät jatkossakin riittävästi, nappuloiden koon, muodon ja kovuuden pitää sopia niiden leuoille.

Sivukuva punaisesta pomeranianista ruohikolla
6/7

Pomeranianin hoitaminen

Vinkkejä trimmaamiseen, kouluttamiseen ja harjoitteluun

Koska pomeranianit ovat niin pieniä, ne tarvitsevat keskivertokoiria vähemmän liikuntaa. Ne tarvitsevat kuitenkin kävelylenkit joka päivä, jotta ne pääsevät käyttämään pieniä jalkojaan ja hajuaistiaan ulkona. Koska pomeranianit ovat pieniä, koirapuistoja kannattaa välttää, sillä ne voivat vahingossa jäädä isompien rotujen jalkoihin. Toisinaan ne voivat jopa lähteä haastamaan isompiakin koiria. Koiraa on syytä pitää tarkoin silmällä kotipihalla tai puutarhassa, sillä nämä pienet houdinit tunnetaan myös pakenemistempuistaan. Ne mahtuvat karkuun pienistäkin aukoista. Pomeranianit voivat olla vanhemmiten alttiita lihomiselle, joten pidä ne aktiivisina, vaikka ne itse haluaisivat kaikkein mieluiten käpertyä syliisi.

Kettua muistuttava upea turkki on yksi pomeranianin tunnuspiirteistä, mutta se vaatii säännöllisesti huomiota, jotta se pysyy varmasti parhaimmillaan. Kevyt päivittäinen harjaus auttaa poistamaan kuolleet karvat ja pitämään turkin kiiltävänä. Koska pomeranianeilla on kaksinkertainen turkki – pehmeä, paksu ja tiheä pohjavilla ja pidempi pintakarva – ne kannattaa harjata myös perusteellisemmin kerran viikossa. Ammattilaisen tekemää kattavaa trimmausta, pesu mukaan lukien, suositellaan pomeranianeille 4–6 viikon välein. Pomeranianista voi lähteä runsaasti karvaa, mutta säännöllinen turkin hoito auttaa osaltaan myös pitämään irtokarvat poissa matoilta. Kynnet on pidettävä lyhyinä, hampaat harjattava vähintään viikoittain (mieluiten päivittäin) ja korvat tarkistettava säännöllisesti.

Koska ne ovat erittäin älykkäitä, pomeranianit hyötyvät paljon räätälöidyistä harjoitteluohjelmista, jotka tarjoavat sekä virikkeitä että fyysistä stimulaatiota. Lisäksi ne nauttivat leikkimisestä kanssasi. Jos koira osoittaa taipumusta, se voi menestyä hyvin myös esimerkiksi agilityssä, tokossa ja rally-tokossa. Rodusta tulee myös hyviä terapiakoiria. Muutama seikka kannattaa pitää mielessä… Pomeranianeilla voi olla taipumusta äänenkäyttöön, varsinkin koska ne suhtautuvat vieraisiin varsin epäluuloisesti. Varhainen sosiaalistaminen voi auttaa tässä. Niillä voi myös kestää hieman keskimääräistä pidempään oppia sisäsiistiksi, joten lempeä, johdonmukainen ja yleisesti ottaen kärsivällinen kouluttaminen on tärkeää.

7/7

Kaikki pomeranianista

Ei, pomeranianin perimässä on saksanpystykorvaa, mutta vaikka niillä on monia samanlaisia ominaisuuksia, ne ovat kaksi eri rotua. Niiden tärkein ero on koko. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että pomeranian on kooltaan yleensä noin puolet saksanpystykorvaa pienempi.

Aina valppaat pomeranianit ovat hyvin herkkiä havainnoimaan kaikkea ympärillään olevaa ja haluavat kertoa näkemästään myös muille. Ne ovat usein hieman epäluuloisia tuntemattomia kohtaan ja voivat ilmoittaa myös vieraista äänekkäästi. Varhainen sosiaalistaminen, pentukoulutus ja positiivisen vahvistuksen käyttäminen voivat auttaa vähentämään haukkumista.

Lähteet
  1. Veterinary Centers of America https://vcahospitals.com/
  2. Royal Canin Dog Encyclopaedia. Ed 2010 and 2020
  3. Banfield Pet Hospital https://www.banfield.com/
  4. Royal Canin BHN -tuotekirja
  5. American Kennel Club https://www.akc.org/

Jaa sivu