Puhutaanpa norjalaisesta metsäkissasta

Kissamaailman lempeä jättiläinen norjalainen metsäkissa on ystävällinen, leppoisa ja usein melko leikkisä. Tämän ansiosta ne tulevat erittäin hyvin toimeen lasten kanssa. Toisin kuin jotkut kissat, ne kiintyvät vahvasti ihmisperheisiinsä, ja niiden tiedetään myös olevan luonteeltaan helliä. Norjalainen metsäkissa muistuttaa vaikuttavan kokonsa, tuuhean turkkinsa ja tupsukorviensa ansiosta hieman ilvestä. Kuten nimestäkin voi päätellä, ne ovat kotoisin Pohjois-Euroopasta ja sopivat hyvin kylmähköön ilmastoon.

Virallinen nimi: Norjalainen metsäkissa

Muut nimet: Norse skogkatt, Skogkatt, Wegie, norsk

Alkuperä: Norja

Norvegese delle Foreste adulto in bianco e nero

  • Karvan pituus

    4 out of 5

  • Karvanlähtötaso

    4 out of 5

  • Harjaustarve

    4 out of 5

  • Energiataso*

    3 out of 5

  • Äänekkyys

    1 out of 5

  • Perhelemmikki*

    4 out of 5

  • Asuminen muiden lemmikkien kanssa

    4 out of 5

  • Voiko jäädä yksin*

    2 out of 5

  • Ympäristö (sisä-/ulkokissa)

    3 out of 5
* Emme suosittele lemmikin jättämistä yksin pitkäksi aikaa. Vuorovaikutus voi ehkäistä emotionaalista ahdistusta ja haitallista käytöstä. Pyydä suosituksia eläinlääkäriltä. Jokainen lemmikki on erilainen, rodun sisälläkin, joten tämä rodun kuvaus tulisi ottaa vain viitteellisenä. Jotta lemmikkisi olisi onnellinen, terve ja hyväkäytöksinen, suosittelemme, että huolehdit sen koulutuksesta ja sosiaalistamisesta sekä sen perustarpeista (ja sosiaalisista ja käytökseen liittyvistä tarpeista). Lemmikkieläimiä ei saa koskaan jättää ilman valvontaa lapsen kanssa. Kysy lisätietoja kasvattajalta tai eläinlääkäriltä. Kaikki lemmikit ovat sosiaalisia ja pitävät seurasta. Niitä voi kuitenkin opettaa sietämään yksinoloa jo pienestä pitäen. Pyydä tähän neuvoja eläinlääkäriltä tai kouluttajalta.
Illustrazione Norvegese delle Foreste
UrosNaaras
23 - 30.5 cm23 - 30.5 cm
4 - 9 kg3 - 7 kg
Life Stage
Kasvavan kissanpennun ikäAikuisikä
Geburt bis 4 Monate1 bis 7 Jahre
Ikääntyvä ikäSeniorin ikä
7 bis 12 Jahre12+
Norvegese delle Foreste in piedi sulle ciotole del cibo e dell'acqua
1/7

Tutustu norjalaiseen metsäkissaan

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää rodusta

Jo norjalaisen metsäkissan nimi on sadunhohteinen – ja kissa on nimensä veroinen. Ne tunnetaan mantelinmuotoisista silmistään, vaikuttavasta koostaan ja kiiltävästä turkistaan, ja ne voisivat todellakin olla satukirjan hahmoja; ne näyttävät enemmän villieläimiltä kuin lemmikeiltä.

Vaikka ne ovatkin kotoisin Norjan metsistä, minkä mukaan ne on nimetty, norjalainen metsäkissa voi hassua kyllä polveutua alun perin kotikissoista. Itse asiassa norjalaisen metsäkissan esi-isien uskotaan laajalti olleen Norjan viikinkien lemmikkieläimiä. Myöhemmin rotu vakiintui Pohjolan metsiin, villiintyi vähitellen ja kasvatteli pidempää ja paksumpaa turkkia selviytyäkseen ankarassa Skandinavian ilmastossa.

Nykyään ne ovat sitkeitä, vankkoja ja itsevarmoja, mutta norjalaisilla metsäkissoilla on myös mainion sosiaalinen luonne. Ne tulevat hyvin toimeen lasten ja muiden lemmikkien kanssa – ja toisinaan jopa koirien kanssa.

Norjalainen metsäkissa on yksi suurimmista kotikissaroduista ja täysikasvuisena sen paino voi olla jopa 9 kg. Se on vahva, voimakas ja ketterä sekä  poikkeuksellisen hyvä kiipeämään lihaksikkaan kehonsa ja vahvojen kynsiensä ansiosta. Norjalainen metsäkissa on myös yksi ainoista vedestä pitävistä kissaroduista vettä hylkivän turkkinsa ansiosta, mikä kannattaa muistaa, jos sinulla on puutarhassasi vesiaihe. Ne saattavat jopa yrittää hypätä kylpyyn kanssasi!

Vaikka on totta, että ne nauttivat ulkoilusta, ne voivat sopeutua hyvin myös sisätiloihin, kunhan niillä on ajanvietteenä paljon leluja ja aktiviteetteja. Älykkyytensä ja leikkisän luonteensa lisäksi norjalaiset metsäkissat ovat erittäin aktiivisia eläimiä, jotka nauttivat myös leikkimisestä omistajiensa kanssa. Norjalaisen metsäkissan elinajanodotekin on hyvä, keskimäärin 14–16 vuotta.

Niistä on tullut vuosien mittaan yhä suositumpia, ja ne nimettiinkin Norjan viralliseksi kissaksi 1950-luvulla. Nykyään norjalaiset metsäkissat ovat maailman 20 suosituimman kissarodun joukossa.

Norvegese delle Foreste, in alto su un albero che cammina lungo un ramo
2/7

2 faktaa norjalaisesta metsäkissasta

1. Melkoinen kiipeilijä

Skandinaavisen kansanperinteen mukaan Skogkatt (norjalaisen metsäkissan alkuperäinen nimi) oli "vuoristossa asuva keijukissa". Taruissa kerrotaan, että ne pystyvät kiipeämään suoraa kallioseinää, mihin muut rodut eivät mitenkään kykenisi.

2. Ainutlaatuinen väri

Norjalaisen metsäkissan turkissa voi olla monta väriä – suklaasta soopeliin ja laventeliin. Mutta tiesitkö, että rodussa on tunnistettu aivan ainutlaatuinen väri? Se on DNA-testeillä todistettu meripihka, jota esiintyy kahdssa sävyssä.

Norvegese delle Foreste che guarda nella telecamera in bianco e nero
3/7

Rodun historia

Vaikka norjalaisen metsäkissan tarkkaa alkuperää ei tiedetä, uskotaan, että viikingit toivat niiden esi-isät Norjaan noin 1000 jKr. Vaikka monet uskovat, että nykyinen rotu polveutuu Isossa-Britanniassa esiintyvästä lyhytkarvaisesta lajikkeesta, niiden juuret voivat olla myös siperiankissassa ja turkkilaisessa angorassa, jotka ovat Venäjältä ja Turkista kotoisin olevia pitkäkarvaisia kissoja.

Joka tapauksessa Norjan metsiin muodostui vuosien mittaan yhdyskuntia, jotka lopulta sopeutuivat sikäläiseen kylmään ja ankaraan ilmastoon. Myöhemmin paikalliset maanviljelijät käyttivät niitä metsästystaitojen vuoksi paikallisten hiiripopulaatioiden kurissa pitämiseen, mutta kotieläimeksi ne vakiintuivat vasta suhteellisen hiljattain.

Itse asiassa toisen maailmansodan aikana norjalainen metsäkissa melkein kuoli sukupuuttoon. Vuonna 1938 perustetun Norjalainen metsäkissa -yhdistyksen ansiosta rotu saatiin pelastettua perustamalla virallinen jalostusohjelma.

Lopulta norjalainen metsäkissa rekisteröitiin roduksi Euroopassa 1970-luvulla. Isossa-Britanniassa se hyväksyttiin roduksi kuitenkin vasta vuonna 1989. Nykyään rotu on erittäin suosittu kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella – mutta erityisesti kotimaassaan Norjassa ja Ranskassa.

4/7

Päästä häntään

Norjalaisen metsäkissan fyysiset ominaisuudet

1
2
3
4
5

1.Pää

Pää on kolmionmallinen, otsa on hiukan pyöristynyt ja tupsukorvat suuret.

2.Silmät

Silmät ovat mantelinmuotoiset ja valppaat ja katse utelias.

3.Runko

Vartalo on voimakas, lihaksikas ja suurikokoinen.

4.Häntä

Häntä on pitkä, tuuhea ja yleensä pystyssä.

5.Turkki

Turkki on puolipitkä, kiiltävä ja vettä hylkivä. Aluskarva on tiheää, ja turkin väri voi vaihdella.
Primo piano di Norvegese delle Foreste di fronte a un cielo terso
5/7

Asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Seuraavassa on mielenkiintoisia faktoja norjalaisesta metsäkissastasi – aina rodun ominaisuuksista yleiseen terveyteen

Vastuuntuntoisen kasvattajan valitseminen on tärkeää

Näin vähennät merkittävästi perinnöllisten sairauksien riskiä. Norjalaisella metsäkissalla on harvinaisissa tapauksissa geneettinen taipumus esimerkiksi neurologiseen häiriöön, joka tunnetaan nimellä glykogenoosi IV (eli Andersenin tauti). Se voi ilmetä jo syntymässä, jolloin osa pennuista syntyy kuolleena, tai se voi puhjeta 5–7 kuukauden iässä ja johtaa kissan terveyden asteittaiseen heikkenemiseen. Onneksi DNA-testillä voidaan selvittää, onko kissa terve, joten vastuuntuntoiset kasvattajat voivat vähentää riskiä vanhempien seulonnalla. Jos ostat norjalaisen metsäkissan pennun, muista tarkistaa tämä kasvattajilta.

Niiden hampaat tarvitsevat myös huolellista hoitoa

Kuten muillakin roduilla, norjalaisella metsäkissalla voi esiintyä ien- ja hammasongelmia. Se on seurausta plakin kertymisestä ja mineralisoitumisesta hampaiden pinnalle, mikä johtaa hammaskiven muodostumiseen. Tämä puolestaan voi johtaa ientulehdukseen ja parodontiittiin (hampaita ympäröivien kudosten tulehdus). Siksi norjalaisen metsäkissan hampaat tuleekin pestä mahdollisimman usein. Myös säännöllisiä hammastarkastuksia suositellaan, ja oikeanlainen ruokavalio voi myös auttaa. Esimerkiksi kuivaruoka voi auttaa poistamaan plakkia ja kalsiumia kelatoivat aineet voivat vähentää hammaskiven muodostumista.


Muista tarkistaa kissan silmät säännöllisesti epätavallisten merkkien varalta

Kannattaa myös huomioida, että norjalainen metsäkissa voi olla altis silmävaivoille. Näitä voivat olla esimerkiksi sidekalvotulehdus, glaukooma ja verkkokalvon kehityshäiriö (retinal dysplasia), joista jälkimmäinen voi ilmetä, kun kissanpentu on vielä kohdussa tai vastasyntynyt. On tärkeää tarkistaa kissan silmät säännöllisesti oireiden tai ärsytyksen merkkien varalta, ja jos jotain vaikuttaa olevan pielessä, ota yhteys eläinlääkärin, jolta saat neuvoja parhaasta hoitotavasta. Hän pystyy myös tarkastamaan norjalaisen metsäkissan kunnon säännöllisesti ongelmien ehkäisemiseksi.

Räätälöityä ravintoa yksilöllisiin tarpeisiin

Räätälöidyllä ravinnolla on keskeinen rooli norjalaisen metsäkissan terveyden ja kunnon ylläpitämisessä. Ruoka antaa energiaa elintoiminnoille, ja norjalaisten metsäkissojen täydellisen ravitsemuksellisen koostumuksen tulee sisältää mukauttu määrä ravintoaineita oikeassa tasapainossa. Kun ruokit niitä tällä tavalla, takaat juuri sopivan ruokavalion, joka ei ole puutteellinen eikä ylenpalttinen ravintoaineiden osalta, sillä molemmilla voi olla haitallisia vaikutuksia kissan terveyteen. Virtsateiden hyvinvoinnin vuoksi puhdasta, raikasta vettä tulisi aina olla saatavilla. Kissat ovat myös luonnollisesti sopeutuneet syömään pieniä annoksia 7–10 kertaa päivässä. Seuraavat suositukset koskevat terveitä eläimiä. Jos kissallasi on terveysongelmia, keskustele asiasta eläinlääkärin kanssa, jolloin hän voi mahdollisesti määrätä kissalle erikoisruokavalion.

Kasvu on tärkeä vaihe kissanpennun elämässä. Se on isojen muutosten, löytöjen ja uusien kohtaamisten aikaa. Norjalaisen metsäkissan pennun energia-, proteiini-, kivennäisaine- ja vitamiinitarpeet ovat paljon suurempia kuin aikuisen kissan. Pentu tarvitsee energiaa ja ravintoaineita elintoimintoihinsa mutta myös kehonsa kasvuun ja kehittymiseen. Kissanpentu kasvaa kahdessa vaiheessa:

Nopeimman kasvun vaihe

Syntymästä 4 kuukauden ikään asti

Vieroituksessa kissanpentu siirtyy nestemäisestä ravinnosta eli emon maidosta kiinteään ruokaan. Tämä ajanjakso vastaa luonnollisesti maitohampaiden puhkeamista 3–6 viikon iässä. Tässä vaiheessa kissanpennut eivät pysty vielä pureskelemaan kunnolla, joten pehmeä ruoka (kostutetut nappulat tai mukautettu märkäruoka) auttavat siirtymään nesteistä kiinteään ruokaan.

4–12 viikkoa syntymän jälkeen

Kissanpennun terni- eli ensimaidon kautta saatu immuniteetti heikkenee, kun taas kissanpennun immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen. Tämä kriittinen aika, jota kutsutaan immuniteettivajeeksi, vaatii antioksidanttiyhdistelmää (mukaan lukien E-vitamiinia), joka auttaa tukemaan pennun luonnollista vastustuskykyä. Kissanpennut käyvät läpi voimakkaan ja
erityisen herkän kasvujakson, jonka aikana ne ovat alttiita
ruoansulatushäiriöille. Niiden ruokavalion ei pitäisi silloin sisältää vain runsaasti energiaa kasvua koskevien tarpeiden täyttymiseksi vaan myös hyvin sulavia proteiineja pennun vielä kehittymässä olevan ruoansulatuskanavan tueksi. Prebiootit, kuten
kuten frukto-oligosakkaridit, voivat edistää ruoansulatuskanavan terveyttä
tukemalla suolistoflooraa. Lopputulos? Hyvä ulosteen laatu. Kissanpennun ruoan tulee sisältää omega-3-rasvahappoja eli EPA:a ja DHA:ta, jotka auttavat tukemaan hermoston ja aivojen asianmukaista kehitystä.

Vahvistuminen ja tasapaino: 4 kuukaudesta 12 kuukauteen

Neljännestä kuukaudesta alkaen kissanpennun kasvu hidastuu, joten vähärasvaisemman ruoan tarjoaminen on suositeltavaa. Tämä on erityisen tärkeää jos kissa on steriloitu tai kastroitu. 4–7 kuukauden iässä kissanpentujen maitohampaat putoavat ja korvautuvat pysyvillä hampailla. Kun täysikasvuisen hampaat ovat
puhjenneet, kissanpennun tulee syödä nappuloita, jotka ovat tarpeeksi suuria
rouskuteltaviksi. Norjalaisen metsäkissan pentujen immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen 12 kuukauden ikään asti. Antioksidantit, mukaan lukien E-vitamiini, voivat auttaa tukemaan pennun luonnollista vastustuskykyä tuossa suurten muutosten, seikkailuiden ja uusien tuttavuuksien vaiheessa. Ruoansulatuskanava kehittyy asteittain ja saavuttaa kypsyyden noin 12 kuukauden iässä. Tällöin kissa pystyy syömään täysikasvuisten ruokaa.

Sen lisäksi, että ravinnolla pyritään ylläpitämään kissojen virtsateiden normaalia toimintaa, täysikasvuisten norjalaisten metsäkissojen tärkeimmät ravitsemukselliset tavoitteet ovat seuraavat:

Turkin hoitamisen aikana nieltyjen karvojen poistumisen stimuloiminen valikoiduilla kuiduilla, jotka auttavat hallitsemaan karvapallojen muodostumista.

Ihon ja turkin terveyden ja kauneuden ylläpitäminen kohdennettujen ravintoaineiden, kuten välttämättömien rasvahappojen (erityisesti EPA:n ja DHA:n), välttämättömien aminohappojen ja B-vitamiinien, avulla.

Voimakasrakenteisen ja vahvan kissan ihanteellisen painon ylläpitäminen mukautetulla energiamäärällä, mikä auttaa tukemaan luiden ja nivelien hyvinvointia.

Hyvän suuhygienian tukeminen
vahvoihin leukoihin sopivalla nappulalla, jonka rakenne
vaatii pureskelua.

Ikääntyneellä eli yli 12-vuotiaalla kissalla voi joskus olla ravintoaineiden imeytymisvaikeuksia. Ikääntyvän kissan painon ylläpitämiseksi ja puutosten vähentämiseksi kissalle tulisi antaa erittäin sulavaa ruokaa, joka on täynnä välttämättömiä ravintoaineita.

Ikääntyessään kissat kärsivät yhä useammin hammasongelmista, ja joillakin ikääntyneillä kissoilla maku- ja hajuaisti voivat myös heikentyä, mikä voi vähentää ruokahalua. Jotta ne syövät jatkossakin riittävästi, nappuloiden muodon, koon ja kovuuden – eli rakenteen – pitää sopia niiden ehkä entistä hauraammille leuoille.

Huomaa, että myös ikääntyvän kissan optimaaliseen energiatasoon vaikuttaa kissan yksilöllinen elämäntyyli. Säännöllisesti ulkoilevalle seniorikissalle sopii ruokavalio, jonka rasvapitoisuus on hieman suurempi. Toisaalta ikääntyminen ei vähennä sisäkissan lihomisen riskiä. Tällaisen lemmikin kalorimäärää on yhä seurattava tarkasti. Siksi kohtalaisesti rasvaa sisältävä ruoka voi olla sopivin.

Huomaa, että myös ikääntyvän kissan optimaaliseen energiatasoon vaikuttaa kissan yksilöllinen elämäntyyli. Säännöllisesti ulkoilevalle seniorikissalle sopii ruokavalio, jonka rasvapitoisuus on hieman suurempi. Toisaalta ikääntyminen ei vähennä sisäkissan lihomisen riskiä. Tällaisen lemmikin kalorimäärää on yhä seurattava tarkasti. Siksi kohtalaisesti rasvaa sisältävä ruoka voi olla sopivin.

Norvegese delle Foreste che cammina lungo lo schienale di un divano bianco
6/7

Norjalaisen metsäkissan hoitaminen

Vinkkejä trimmaamiseen, kouluttamiseen ja harjoitteluun

Norjalainen metsäkissa kääntää päitä kaikkialla, mutta sen paksu, vedenpitävä kaksikerroksinen turkki vaatii hieman hoitoa. Ne tarvitsevat harjausta vähintään kahdesti viikossa – ja karvanlähtöaikoina päivittäin, sillä karvaa voi irrota paljon. Sen lisäksi, että turkki pysyy hyvässä kunnossa ja vältytään takuilta, vältetään vierasesineiden, kuten ruohonsiementen, tarttuminen turkkiin ja niiden aiheuttamat mahdolliset paiseet iholla. Norjalaisen metsäkissan silmäkulmat tulee pyyhkiä päivittäin käyttämällä eri liinaa kummallekin silmälle, ja kynnet on leikattava tarvittaessa. Hampaat tulee harjata mahdollisimman usein ja hammastarkastuksessa on käytävä säännöllisesti.

Norjalainen metsäkissa on tunnetusti erittäin älykäs ja oppii nopeasti. Siksi niiden opettaminen sisäsiistiksi on hyvin helppoa. Koska tämän rodun edustajat kasvavat täyteen kokoonsa hitaasti, voit odottaa kissanpennun kujeiden jatkuvan vielä pitkään. Ne ovat täysikasvuisinakin melko leikkisiä. Siten ne hyötyvät myös leikeistä ja aktiviteeteista kotona sekä runsaasta vuorovaikutuksesta omistajiensa kanssa. Vaikka norjalaiset metsäkissat pitävät ihmisperheensä seurasta ja tulevat yleensä hyvin toimeen muiden lemmikkien kanssa, ne voivat olla hieman ujoja vieraiden ihmisten seurassa. Kannattaakin valita kissanpentu kasvattajalta, joka totuttaa pennut käsittelyyn jo pienestä pitäen ja huolehtii niiden sosiaalistamisesta.

Koska täysikasvuisen norjalaisen metsäkissan enimmäispaino on noin 9 kg, se tarvitsee melko paljon fyysistä aktiivisuutta pysyäkseen kunnossa. Koska rotu polveutuu villikissoista, se hyötyy myös säännöllisestä ulkoilusta. Hyvä vaihtoehto voi olla esimerkiksi ulkoilu aidatulla, turvallisella alueella omalla pihalla tai valjaissa. Siten kissat voivat nauttia ulkoilusta turvallisesti. Joka tapauksessa kannattaa suunnitella mahdollisimman monia aktiviteetteja, joista ne voivat nauttia kotona. Koska norjalainen metsäkissa on kiipeilyn asiantuntija, se arvostaa myös tilaisuutta kiivetä ylös ja alas, kuten moniosaista kiipeilypuuta, jossa on korkeita tasoja.

7/7

Kaikki norjalaisesta metsäkissasta

Itse asiassa ei ole olemassa "hypoallergeenisia" kissoja. Ihmisissä reaktion aiheuttava allergeeni on nimeltään Fel d1, ja sitä muodostuu kissojen sylki- ja talirauhasissa. Sitä esiintyy erityisesti kissan syljessä, joten kun kissat hoitavat turkkiaan, ne levittävät allergeenia kehoonsa. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä karvan tyypin (pitkän tai täysin puuttuvan) kanssa sellaisenaan.

Norjalaisen metsäkissan luonne on täydellinen sekoitus kiintymystä ja itsenäisyyttä. Lyhyesti sanottuna ne eivät ole takertuvia, mutta pitävät ihmisperheen huomiosta. Eloisan luonteensa ansiosta norjalainen metsäkissa rakastaa myös leikkiä ja vuorovaikutusta.

Lue lisää tästä aiheesta

Lähteet
  1. Veterinary Centers of America https://vcahospitals.com/
  2. Royal Canin Cat Encyclopaedia. Ed 2010 and 2020
  3. Banfield Pet Hospital https://www.banfield.com/
  4. Royal Canin BHN -tuotekirja

Jaa sivu