Puhutaanpa siperiankissasta

Räätälöidyllä ravinnolla on keskeinen rooli kissan terveyden ja kunnon ylläpitämisessä. Ruoka antaa energiaa elintoiminnoille, ja kissojen täydellisen ravitsemuksellisen koostumuksen tulee sisältää mukautetusti tasapainoisesti ravintoaineita. Kun ruokit niitä tällä tavalla, takaat juuri sopivan ruokavalion, joka ei ole puutteellinen eikä ylenpalttinen ravintoaineiden osalta, sillä molemmilla voi olla haitallisia vaikutuksia kissan terveyteen. Virtsateiden hyvinvoinnin vuoksi puhdasta, raikasta vettä tulisi aina olla saatavilla. Kissat ovat myös luonnollisesti sopeutuneet syömään pieniä annoksia 7–10 kertaa päivässä. Ironista kyllä, kun ne saavat vain yksi tai kaksi annosta päivässä, niiden paino nousee enemmän kuin kissan, joka syö nälkäänsä.

Jos kissallasi on terveysongelmia, keskustele asiasta eläinlääkärin kanssa, jolloin hän voi mahdollisesti määrätä kissalle erikoisruokavalion.

Valitessa ruokaa siperiankissalle on otettava huomioon seuraavat tekijät: sen ikä, yksilölliset yliherkkyydet, elämäntavat, jotka vaikuttavat merkittävästi sen aktiivisuustasoon ja fysiologinen tila, kuten sterilisaatio/kastraatio, joka voi aiheuttaa painonnousua. Jos kissa pääsee ulkoilemaan, myös vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat, varsinkin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaan karvanlähtöön.

Ikä

Kasvuvaihe

Kasvu on tärkeä vaihe kissanpennun elämässä. Se on isojen muutosten, löytöjen ja uusien kohtaamisten aikaa. Energian suhteen kissanpennun energia-, proteiini-, kivennäisaine- ja vitamiinitarpeet ovat paljon suurempia kuin aikuisen kissan. Ne tarvitsevat energiaa ja ravintoaineita kehonsa ylläpitoon mutta myös sen kasvuun ja kehittymiseen. Kissanpentu kasvaa kahdessa vaiheessa:

Nopeimman kasvun vaihe – syntymästä 4 kuukauteen

Vieroituksessa kissanpentu siirtyy nestemäisestä ravinnosta eli emon maidosta kiinteään ruokaan. Tämä ajanjakso vastaa luonnollisesti maitohampaiden puhkeamista 3–6 viikon iässä. Tässä vaiheessa kissanpennut eivät pysty vielä pureskelemaan kunnolla, joten pehmeä ruoka (kostutetut nappulat tai säilyke) auttavat siirtymään nesteistä kiinteään ruokaan. Kissanpennun terni- eli ensimaidon kautta saatu immuniteetti heikkenee 4–12 viikkoa syntymän jälkeen, kun taas kissanpennun immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen. Tänä kriittisenä aikana, jota kutsutaan immuniteettivajeeksi, voidaan pennun vastustuskykyä tukea erityisen antioksidanttiyhdistelmän, mukaan lukien E-vitamiini, avulla. Kissanpennut käyvät läpi voimakkaan ja erityisen herkän kasvujakson, jonka aikana ne ovat alttiita ruoansulatushäiriöille. Niiden ruokavalion ei pitäisi silloin sisältää vain runsaasti energiaa kasvua koskevien tarpeiden täyttymiseksi vaan myös hyvin sulavia proteiineja pennun kehittymässä olevan ruoansulatuskanavan tueksi. Myös prebiootit, kuten frukto-oligosakkaridit, voivat tukea ruoansulatuskanavan terveyttä tasapainottamalla suolistoflooraa. Lopputulos? Hyvä ulosteen laatu. Kissanpennun ruoan tulee sisältää omega-3-rasvahappoja eli EPA:a ja DHA:ta, jotka auttavat tukemaan hermoston ja aivojen asianmukaista kehitystä.

Vahvistuminen ja tasapaino – 4 kuukaudesta 12 kuukauteen

Neljännestä kuukaudesta alkaen kissanpennun kasvu hidastuu, joten vähärasvaisemman ruoan tarjoaminen on suositeltavaa. Tämä on erityisen tärkeää jos kissa on steriloitu tai kastroitu. 4–7 kuukauden iässä kissanpentujen maitohampaat putoavat ja korvautuvat pysyvillä hampailla. Kun täysikasvuisen hampaat ovat puhjenneet, kissanpennun tulee syödä nappuloita, jotka ovat tarpeeksi suuria pureskeltavaksi. Siperiankissan
pentujen immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen 12
kuukauden ikään asti. Antioksidantit, mukaan lukien
E-vitamiini, voivat auttaa tukemaan pennun luonnollista vastustuskykyä tuossa suurten
muutosten, seikkailuiden ja uusien tuttavuuksien vaiheessa. Ruoansulatuskanava kehittyy asteittain ja saavuttaa kypsyyden noin 12 kuukauden iässä. Tällöin kissa pystyy syömään täysikasvuisten ruokaa.

Mitä tulee
siperiankissan ravitsemukseen, tavoitteet täysikasvuiselle kissalle ovat seuraavat:

Ihanteellisen painon ylläpito erityisesti steriloitujen tai kastroitujen kissojen sekä sisäkissojen osalta käyttämällä hyvin sulavia ainesosia ja pitämällä rasvapitoisuus kohtuullisella tasolla*.

Ruoansulatuskanavan tukeminen ja suolistoflooran tasapainottaminen hyvin sulavien proteiinien ja prebioottien avulla.

Ihon ja turkin terveyden ja kunnon säilyttäminen välttämättömien rasvahappojen (erityisesti EPA:n & DHA:n), välttämättömien aminohappojen ja B-vitamiinien avulla.

Virtsateiden hyvinvoinnin ylläpito.

Valikoitujen kuitujen lisääminen stimuloi kissan turkin pesemisen aikana nieltyjen karvojen poistumista, mikä auttaa vähentämään karvapallojen muodostumista.

Suun päivittäisen hoidon ja hygienian tukeminen.

Jotkin kissat voivat olla nirsoja syöjiä, joten ruoan maistuvuus on avainasemassa. Ainutlaatuinen koostumus ja aromit, nappulan koko, erityinen rakenne tai eri muotojen tai tekstuurien yhdistelmä (kuiva- että säilykeruokien tarjoaminen) auttavat stimuloimaan ruokahalua.

*Ruoan energiatason säätäminen kissan energiantarpeen mukaan rohkaisee sitä säätelemään omaa kulutustaan. Kissojen on yleensä vaikeampaa hillitä ruokahaluaan, jos nappula sisältää paljon rasvaa.

7 ikävuoden jälkeen
siperiankissassa alkaa
ilmetä ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä. Antioksidantteja sisältävä koostumus auttaa
ylläpitämään elinvoimaa, ja sopiva fosforipitoisuus
tukee munuaisten terveyttä.

Ikääntyessä myös ruoansulatus muuttuu. Ikääntyneellä eli yli 12-vuotiaalla kissalla voi joskus olla myös ravintoaineiden imeytymisvaikeuksia. Ikääntyvän kissan painon ylläpitämiseksi ja puutosten välttämiseksi kissalle tulisi antaa erittäin sulavaa ruokaa, joka on täynnä välttämättömiä ravintoaineita.

Ikääntyessään kissat kärsivät yhä useammin hammasongelmista, ja joillakin ikääntyneillä kissoilla maku- ja hajuaisti voivat myös heikentyä, mikä voi vähentää ruokahalua. Jotta ne syövät jatkossakin riittävästi, nappuloiden muodon, koon ja kovuuden – eli rakenteen – pitää sopia niiden ehkä entistä hauraammille leuoille.

Huomaa, että myös ikääntyvän kissan optimaaliseen energiatasoon vaikuttaa kissan yksilöllinen elämäntyyli. Säännöllisesti ulkoilevalle iäkkäälle kissalle sopii ruokavalio, jonka energiapitoisuus on hieman suurempi. Toisaalta ikääntyminen ei vähennä sisäkissan lihomisen riskiä. Tällaisen lemmikin syömää kalorimäärää on yhä seurattava tarkasti. Siksi kohtalaisesti rasvaa sisältävä ruoka voi olla sopivin.