Puhutaanpa sfinxistä

Sfinx-kissasta ei voi erehtyä. Kissojen joukossa ainutlaatuisen karvattoman rodun iho peittyy sen sijaan hentoon untuvaan, jossa on kauniita ryppyjä. Erittäin miellyttävän ja hellyyttä janoavan rodun ystävät eivät voi saada tarpeekseen sen tarkkaavaisesta luonteesta. Sfinxiä ei haittaa yksin jääminen, mutta se riemuitsee saadessaan olla omien ihmistensä seurassa, ja se ilmoittaa sinulle selkeästi tarvitessaan enemmän huomiota.

Virallinen nimi: Sfinx

Muut nimet: kanadalainen sfinx, kanadalainen karvaton kissa

Alkuperä: Ontario, Kanada

Harjaustarve
3 out of 5
Energiataso*
4 out of 5
Äänekkyys
3 out of 5
Ympäristö (sisä-/ulkokissa)
2 out of 5
Perhelemmikki*
5 out of 5
Asuminen muiden lemmikkien kanssa
5 out of 5
Voiko jäädä yksin*
4 out of 5

* Emme suosittele lemmikin jättämistä yksin pitkäksi aikaa. Vuorovaikutus voi ehkäistä emotionaalista ahdistusta ja haitallista käytöstä. Pyydä suosituksia eläinlääkäriltä. Jokainen lemmikki on erilainen, rodun sisälläkin, joten tämä rodun kuvaus tulisi ottaa vain viitteellisenä. Jotta lemmikkisi olisi onnellinen, terve ja hyväkäytöksinen, suosittelemme, että huolehdit sen koulutuksesta ja sosiaalistamisesta sekä sen perustarpeista (ja sosiaalisista ja käytökseen liittyvistä tarpeista). Lemmikkieläimiä ei saa koskaan jättää ilman valvontaa lapsen kanssa. Kysy lisätietoja kasvattajalta tai eläinlääkäriltä. Kaikki lemmikit ovat sosiaalisia ja pitävät seurasta. Niitä voi kuitenkin opettaa sietämään yksinoloa jo pienestä pitäen. Pyydä tähän neuvoja eläinlääkäriltä tai kouluttajalta.

Life Stage
Kasvavan kissanpennun ikä	Aikuisikä
4–12 kuukautta	1–7 vuotta
Ikääntyvä ikä	Seniorin ikä
7–12 vuotta	12-vuotiaasta ylöspäin

1/7

Tutustu sfinxiin

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää rodusta

Kaikkia kissoja ei ole luotu tasaveroisiksi. Sfinx on kissoista erikoisin – sillähän ei oikeastaan ole turkkia! Silti se on mitä tyypillisin epätyypillinen kissa. Ei vain hyvä-, vaan upealuonteisen kissan rakastava katse loistaa sitruunan muotoisista silmistä. Komeuden kruunaavat suuret korvat. Sitä voi kuvata vain näin: kyseessä on erittäin upea kissa.

Vaikka rotu näyttää olevan peräisin muinaisesta maailmasta, ne ovat peräisin Kanadan kylmästä ilmastosta: Ensimmäinen sfinx-kissa syntyi kotikissalle vuonna 1966, ja se oli vain geneettinen mutaatio. Rotua on kutsuttu myös nimellä kanadalainen karvaton kissa.

Sfinx-kissa on luonteeltaan ihastuttava. Ne ovat aina valmiita hellittelyyn tai tulemaan syliin. Tämä on jatkuvasti huomiota hakeva kissa, sekä vilkas että seurallinen. Kissa rakastaa sylissäoloa ja todella janoaa huomiota, ja kun se ei saa sitä, se ilmoittaa siitä varmasti. Kissa ei ole suulas mutta kuitenkin kommunikoi ja pitää laumaan kuulumisen tunteesta.

Niin, se turkki... tai sen puute… Sfinxin ihoa peittää pehmeä, hento untuva, jollainen on harvinainen eläinkunnassa. Se on kuin säämiskää. Rotu voi toisinaan olla myös täysin karvaton. Eläinlääkärin hyväksymän kosteusvoiteen tai tuoksuttoman öljyn levittäminen on välttämätöntä ihon suojaamiseksi – mikä tarkoittaa viikoittaisia kylpyjä kosteuttavalla tai hellävaraisella shampoolla, jotta öljyt eivät tahraa huonekaluja. Iho taittuu luonnollisille poimuille sfinxin vartalolla.

Ikään kuin tässä kaikessa ei vielä olisi tarpeeksi, sfinx-kissasta on useita tyylikkäitä väriyhdistelmiä, jotka vaihtelevat sinisestä mustavalkoiseen kilpikonnaväritykseen sekä punavalkoiseen.

Ja eivätkö ne näytäkin huippufiksuilta?? Se johtuu siitä, että ne ovat. Viisas katse luo vaikutelman, kuin ne olisivat aina askeleen muita edellä ja niiden hallussa olisi kaikki tieto. Emme saa koskaan tietää. Ja hyvä niin.

2/7

2 faktaa sfinxistä

1. Ei hypoallergeeninen rotu

Karvattomuudestaan huolimatta sfinx-kissa ei ole hypoallergeeninen rotu. Tämä tarkoittaa, että ne voivat aiheuttaa allergiaa ihmisille.

2. Elävä lämpöpatteri

Turkittoman kissan voisi luulla tuntuvan kylmältä: sfinx on kaikkea muuta. Tämä on kissa, joka käy kuumana: Rotu sillä on korkeampi ruumiinlämpö ja se polttaa kaloreita nopeammin kuin muut kissat. Kissa on silti pidettävä lämpimänä, jotta se pysyisi mahdollisimman terveenä.

3/7

Rodun historia

Sfinx-kissojen vertaansa vailla olevasta ulkonäöstä tulee mieleen ajatuksia eksoottisesta alkuperästä Kaukoidässä. Itse asiassa asia on juuri päinvastoin: ne ovat lähtöisin Torontosta, Kanadasta. Ei sillä, etteikö Kanadakin olisi eksoottinen. Vuonna 1966 syntyi tiedettävästi ensimmäinen sfinx kotikissalle nimeltä Elizabeth, joka oli geneettisen mutaation aikaansaanut vaatimaton mustavalkoinen kissa.

Omistaja teetti pentuja Prune-nimisellä kissanpennulla muiden karvattomien kissojen kanssa, ja rotu sai alkunsa. Sfinx-rotu risteytettiin tuolloin Englannista peräisin olevan devon rex -rodun kanssa, jolla oli vastaavat suuret korvat ja hyvin lyhyt karva. Karvattomia kissanpentuja syntyi kuitenkin enemmän.

Sfinxiä on kutsuttu myös nimellä kanadalainen karvaton kissa, mutta lopulta se sai nykyisen nimensä, koska sen ulkonäkö on verrattavissa muinaisen Egyptin kissaa muistuttaviin kuviin.

4/7

Päästä häntään

Sfinxin fyysiset ominaisuudet

1.Korvat

Erittäin suuret, kaukana toisistaan ja korkealla päässä olevat korvat

2.Pää

Kolmiomainen pää, pikemminkin pitkä kuin leveä, ulkonevat poskipäät

3.Keho

Notkea, lihaksikas vartalo, iho poimuttuu suurimmalta osaltaan, kosketettaessa lämmin

4.Häntä

Pitkä, ohut, piiskamainen häntä, joka on linjassa selän kanssa

5.Turkki

Tunnusomaisesti karvaton, ihoa peittää hento untuva

5/7

Asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Tässä on joitakin kiinnostavia faktoja sfinxistä – rodun erityispiirteistä yleisiin terveyttä koskeviin seikkoihin

Niillä on taipumus sydänongelmiin

Oikein kasvatettuina sfinx-kissat ovat hyvinvoivia ja elävät hyvää elämää. Rodulla on kuitenkin alttius sairastua hypertrofiseen kardiomyopatiaan. Tämä sydänsairaus voi olla perinnöllinen ja sille on ominaista sydämen seinämien paksuuntuminen. Se kuulostaa vaaralliselta, mutta sitä voidaan hallita lääkkeillä, jos kissa sairastuu. Huolehdi säännöllisistä eläinlääkärikäynneistä sulkeaksesi pois sairauden mahdollisuuden.

Kuinka karvaton se on?

Mielenkiintoinen seikka sfinx-kissojen karvattomuudessa on, että karvattomuudesta on eri asteita. Jotkin kissat tuntuvat mokkanahalta, kun taas toisten turkki on pehmoisen sileä. Tietyillä sfinxeillä on hieman paksumpia turkkilaikkuja nenässä ja korvissa tai varpaissa ja hännässä. Sfinxin ihoa peittää silkkinen untuva, mutta se ei suinkaan tarkoita, etteikö karvaa olisi lainkaan.

Miksi vatsa pullottaa?

Sfinx-kissan anatomia on sellainen, että ne ovat kaikin puolin terveitä – vaikka ne näyttävätkin melko hentoisilta. Ehkä se johtuu karvojen puutteesta, mutta ne ovat oikeasti sitkeitä kissoja keskivartalo mukaan lukien. Niiden vatsaan viitataan usein pömppövatsana, mutta se on kiinteä ja täyteläinen, aivan kuin kissa olisi juuri nauttinut suuren kupillisen nappuloita. Miten sfinx-kissaa sitten tulee ruokkia? Ironista kyllä, karvan puutteen vuoksi niiden pitäisi syödä enemmän kuin muiden kissojen joilla normaalisti olisi tarpeeksi muhkeaa turkkia lämpimänä pysyttelemiseen.

Räätälöityä ravintoa yksilöllisiin tarpeisiin

Räätälöidyllä ravinnolla on keskeinen rooli sfinx-kissan terveyden ja kunnon ylläpitämisessä. Ruoka antaa energiaa elintoiminnoille, ja sfinx-kissojen täydellisen ravitsemuksellisen koostumuksen tulee sisältää ravintoaineita tasapainoisessa suhteessa. Kun ruokit niitä tällä tavalla, takaat juuri sopivan ruokavalion, joka ei ole puutteellinen eikä ylenpalttinen ravintoaineiden osalta, sillä molemmilla voi olla haitallisia vaikutuksia kissan terveyteen.

Virtsateiden hyvinvoinnin vuoksi puhdasta, raikasta vettä tulisi aina olla saatavilla. Kissat ovat myös luonnollisesti sopeutuneet syömään pieniä annoksia 7–10 kertaa päivässä.

Jos kissallasi on terveysongelmia, keskustele asiasta eläinlääkärin kanssa, jolloin hän voi mahdollisesti määrätä kissalle erikoisruokavalion.

Kasvu on tärkeä vaihe kissanpennun elämässä. Se on isojen muutosten, löytöjen ja uusien kohtaamisten aikaa. Energian suhteen sfinx-kissanpennun energia-, proteiini-, kivennäisaine- ja vitamiinitarpeet ovat paljon suurempia kuin aikuisen kissan. Ne tarvitsevat energiaa ja ravintoaineita kehonsa ylläpitoon mutta myös sen kasvuun ja kehittymiseen. Kissanpentu kasvaa kahdessa vaiheessa:

Nopeimman kasvun vaihe – syntymästä 4 kuukauteen:

Vieroituksessa kissanpentu siirtyy nestemäisestä ravinnosta eli emon maidosta kiinteään ruokaan. Tämä ajanjakso vastaa luonnollisesti maitohampaiden puhkeamista 3–6 viikon iässä. Tässä vaiheessa kissanpennut eivät pysty vielä pureskelemaan kunnolla, joten pehmeä ruoka (kostutetut nappulat tai mukautetut säilykkeet) auttavat siirtymään nesteistä kiinteään ruokaan. Kissanpennun terni- eli ensimaidon kautta saatu immuniteetti heikkenee 4–12 viikkoa syntymän jälkeen, kun taas kissanpennun immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen. Tämä kriittinen aika, jota kutsutaan immuniteettivajeeksi, vaatii antioksidanttiyhdistelmää (mukaan lukien E-vitamiinia), joka auttaa tukemaan pennun luonnollista vastustuskykyä. Kissanpennut käyvät läpi voimakkaan ja erityisen herkän kasvujakson, jonka aikana ne ovat alttiita ruoansulatushäiriöille. Niiden ruokavalion ei pitäisi silloin sisältää vain runsaasti energiaa kasvua koskevien tarpeiden täyttymiseksi vaan myös hyvin sulavia proteiineja pennun kehittymässä olevan ruoansulatuskanavan tueksi. Myös prebiootit, kuten frukto-oligosakkaridit, voivat tukea ruoansulatuskanavan terveyttä tasapainottamalla suolistoflooraa. Lopputulos? Hyvä ulosteen laatu. Lisäksi kissanpennun ruoan tulee sisältää omega-3-rasvahappoja eli EPA:a ja DHA:ta, jotka auttavat tukemaan hermoston ja aivojen asianmukaista kehitystä.

Vahvistuminen ja tasapaino – 4 kuukaudesta 12 kuukauteen:

Neljännestä kuukaudesta alkaen kissanpennun kasvu hidastuu, joten vähärasvaisemman ruoan tarjoaminen on suositeltavaa. Tämä on erityisen tärkeää jos kissa on steriloitu tai kastroitu. 4–7 kuukauden iässä kissanpentujen maitohampaat putoavat ja korvautuvat pysyvillä hampailla. Kun täysikasvuisen hampaat ovat puhjenneet, kissanpennun tulee syödä nappuloita, jotka ovat muodoltaan ja rakenteeltaan oikeanlaisia, jotta ne on helppo poimia suuhun ja rouskutella, mikä tukee suun hygieniaa. Sfinx-pentujen immuunijärjestelmä kehittyy vähitellen 12 kuukauden ikään asti. Antioksidantit, E-vitamiini mukaan lukien, auttavat tukemaan niiden luonnollista vastustuskykyä tuossa suurten haasteiden, muutosten ja uusien tuttavuuksien vaiheessa. Mukautettu energiataso ja tarkasti tasapainotetut vitamiinit ja kivennäisaineet, mukaan lukien B-vitamiini, voivat auttaa tukemaan kissan tervettä kasvua samalla kun edistävät ihon suojaavaa roolia ja ylläpitävät sen hyvinvointia. Ruoansulatuskanava kehittyy asteittain ja saavuttaa kypsyyden noin 12 kuukauden iässä. Tällöin kissa pystyy syömään täysikasvuisten ruokaa.

Täysikasvuisten sfinx-kissojen tärkeimmät ravitsemukselliset tavoitteet ovat seuraavat:

Suureen energiantarpeeseen vastaaminen. Karvattomuuden kompensoimiseksi sfinx-kissoilla on erittäin nopea aineenvaihdunta, joka auttaa säätelemään kehon lämpötilaa. Tämä kuluttaa suuresti energiaa, joten kissan ruoan tulee sisältää runsaasti rasvoja ja proteiineja, jotta se vastaa ravitsemustarpeisiin.

Ihon terveyden ylläpitäminen ja ihoärsytyksen vähentäminen tukemalla ihon suojaavaa roolia kohdennetuilla ravintoaineilla, kuten omega-3- ja omega-6-rasvahapoilla.

Sydämen toiminnan tukeminen. Hypertrofinen kardiomyopatia on perinnöllinen sydänsairaus, jota sfinx-kissoilla tiedetään esiintyvän. Tauriinipitoinen ruokavalio voi auttaa tukemaan sydänlihaksen toimintaa.

Suuhygienian tukeminen leukojen muotoon sopivan mallisella nappulalla, jonka rakenne vaatii pureskelua ja varmistaa, että hampaat tunkeutuvat syvälle nappulaan.

Virtsateiden hyvinvoinnin ylläpitäminen.

Ikääntyneellä eli yli 12-vuotiaalla kissalla voi joskus olla ruoansulatusvaikeuksia. Ikääntyvän kissan painon ylläpitämiseksi ja ravintoaineiden puutosten vähentämiseksi kissalle tulisi antaa erittäin sulavaa ruokaa, joka on täynnä välttämättömiä ravintoaineita.

Ikääntyessään kissat kärsivät yhä useammin hammasongelmista, ja joillakin ikääntyneillä kissoilla maku- ja hajuaisti voivat myös heikentyä, mikä voi vähentää ruokahalua. Jotta ne syövät jatkossakin riittävästi, nappuloiden muodon, koon ja kovuuden – eli rakenteen – pitää sopia niiden ehkä entistä hauraammille leuoille.

Huomaa, että myös ikääntyvän kissan optimaaliseen energiatasoon vaikuttaa kissan yksilöllinen elämäntyyli. Säännöllisesti ulkoilevalle seniorikissalle sopii ruokavalio, jonka rasvapitoisuus on hieman suurempi. Toisaalta ikääntyminen ei vähennä sisäkissan lihomisen riskiä. Tällaisen lemmikin kalorimäärää on yhä seurattava tarkasti. Siksi kohtalaisesti rasvaa sisältävä ruoka voi olla sopivin.

6/7

Sfinx-kissan hoitaminen

Vinkkejä trimmaamiseen, kouluttamiseen ja harjoitteluun

Tuo notkea vartalo näyttää tyylikkäältä ja hoikalta. Sfinx on itse asiassa syntynyt urheilijaksi, ja sillä on luonnostaan taipumusta kiipeilyyn – etenkin kaukana niiden tavoittamattomissa oleviin paikkoihin. Ne rakastavat leikkimistä, eivätkä juurikaan pysy paikoillaan sohvalla makoilemassa. Niiden liikkumistarve tekee niistä entistä kiehtovampia ja pitää ne kunnossa. Rodulla on nopea aineenvaihdunta, mikä on siunaus, koska kissan ruokahalu on suuri. Varoituksen sana: monet kissat tyydyttävät liikkumishalunsa ulkona, mutta tämän rodun edustaja kannattaa pitää sisätiloissa, sillä sen herkkä iho ei kestä aurinkoa.

Sfinx-kissan turkki ei ehkä ole kovin runsas, mutta se ei tarkoita, etteikö se kaipaisi turkinhoitoa – hoito vain on hieman erilaista. Niiden untuvainen peite vaatii melkein enemmän huomiota kuin karvaisten kavereidensa. Suojaat sitä parhaiten levittämällä siihen hajustamatonta öljyä tai kosteusvoidetta säännöllisesti – kuten ihmiset tekevät pitääkseen ihonsa silkkisen pehmeänä. Sfinx-kissan parhaan hoidon takaamiseksi viikoittaisissa kylvyissä tulee käyttää kosteuttavaa lemmikkieläimille turvallista shampoota, jotta öljy ei sotke kotiasi. Sfinx-kissan iho laskeutuu kauniisti poimuina vartalon päälle ja vaatii huomiota kylvettämisen aikana, jotta se pysyy puhtaana. Hätätilanteessa puhdistuspyyhkeistä voi olla apua.

Sfinx tunnetaan hyvin hellänä rotuna, ja se on luonteeltaan innokas; se haluaa miellyttää ja oppia. Tällä kissalla on paljon älyä ja valtavasti energiaa. Ne ovat ominaisuuksia, jotka tekevät siitä tottelevaisen. Sfinx on todella uskollinen, joten ne nauttivat kissan ja ihmisen välisestä siteestä ja kunnioittavat sitä. Niille sopii parhaiten koulutus, johon kuuluu positiivista vahvistusta.

7/7

Kaikki sfinxistä

Ovatko sfinx-kissat hyviä lemmikkejä?

Kaikkien sfinx-fanien kertoman perusteella rotu on erinomainen lisä perheeseen. Aktiivinen, hellä ja siliteltävä ovat vain osa tätä ainutlaatuista kissaa kuvaavista adjektiiveista. Sfinx-kissan luonne on hyvin seurallinen, eikä se ole kovinkaan mielissään yksin jäädessään. Sen tiedetään tulevan mainiosti toimeen lasten ja muiden eläinten kanssa.

Onko sfinx-kissoilla terveysongelmia?

Rotu on – arvasit oikein – altis ihosairauksille ja auringonpolttamille. Sfinx-kissan ihosta puuttuu melaniini, pigmentin ominaisuus, joka suojaa haitallisilta UV-säteiltä. Kissan pitäminen poissa auringosta on parasta, mutta jos tämä on vaikeaa, keskustele eläinlääkäriisi kanssa lemmikkieläimille turvallisen aurinkovoiteen käyttämisestä. Säännöllinen kylvetys on tarpeen mahdollisten iho-ongelmien ehkäisemiseksi. Rodulla on myös riski sairastua hypertrofiseen kardiomyopatiaan, joka on perinnöllinen sydänsairaus. Säännölliset eläinlääkärikäynnit auttavat pitämään sfinx-kissasi terveenä.